Toiveet Suomelle

Luovan työn tekijöiden toiveet Suomelle

Luova100-hanke keräsi juhlavuoden aikana luovan alan toimijoiden toiveita 100-vuotiaalle Suomelle. Miten luovia aloja voitaisiin kehittää yhä elinvoimaisemmiksi, talouskasvua ja työllisyyttä lisääviksi ja sellaisiksi, että alat voisivat toimia seuraavatkin 100 vuotta kielen ja kulttuurin tukipilarina.

Esitetyistä toiveista on koottu kannanotto, joka luovutetaan poliittisille päättäjille joulukuun alussa.

Kiitos kaikille toiveensa jättäneille!

[lvca_posts_carousel posts_query=”size:All|order_by:date|post_type:post|categories:156″ image_linkable=”true” display_summary=”true” arrows=”true” dots=”true” autoplay_speed=”3000″ animation_speed=”300″ display_columns=”3″ scroll_columns=”3″ gutter=”10″ tablet_display_columns=”2″ tablet_scroll_columns=”2″ tablet_gutter=”10″ tablet_width=”800″ mobile_display_columns=”1″ mobile_scroll_columns=”1″ mobile_gutter=”10″ mobile_width=”480″]

Toiveeni on, että luovan alan työntekijöille/kaikille maksettaisiin palkkaa siitä arvokkaasta työstä, mitä heidän oletetaan tekevän ilmaiseksi.

Tiina Salmi
Freelance-tanssitaiteilija
Helsinki


Talouskasvu on kapitalismin eetosta, jolla keskitetään ja kerrytetään valtaa ja varallisuutta yhä harvemmille. Jo nyt muutama kymmenen ihmistä omistaa enemmän kuin puoli ihmiskuntaa yhteensä, ja jopa yhteiskuntajärjestelmät ovat alisteisia globaalikapitalismille. Maailma pyörii velkamarkkinoilla, joiden puitteissa vain noin prosentti kaikesta varallisuudesta perustuu reaalitalouteen. Kutsumalla tätä elinvoimaksi kasvatetaan vain maailman toistaiseksi suurinta talouskuplaa, koska tämä on kestämätön yhtälö. Omistaminen merkitsee valtaa ja resurssien hallintaa. Kun valtiot myyvät infransa, kansallisomaisuutensa ja luonnonvaransa, jää kansalaisille käteen selviytymisen pakko tai yksinaruinen kiikku. Kun työpaikat eivät digitalisaation ja robotisaation myötä tule enää lisääntymään ja sekä palveluita että sosiaaliturvaa ajetaan alas, tulee lähitulevaisuudessa jokapäiväinen elämä olemaan yhä vaikeampaa. Tällöin luovuuskin kutistuu hengissä pysymisen välineeksi. Jo nyt kasvava ja verrattain suuri joukko väestöstä joutuu käyttämään lähes kaiken energiansa siihen, että perheelle saadaan seuraavana päivänä ruokaa pöytään. Suomessa on miljoona köyhää, eivätkä kaikki köyhyysrajan yläpuolellakaan elävät kykene luovaan toimintaan, koska oleellisia resursseja puuttuu. Sekä luovuuden että elämän pelastamiseksi tarvitsemme siis pikaisesti radikaalia vallan ja varallisuuden uusjakoa. Verotus on siirrettävä työn verotuksesta infran käytön ja liikevoittojen verottamiseen, ja yhteisen omaisuutemme myynti on lopetettava, jotta koko yhteiskuntamme hallinnointi ei olisi elintilaamme kunnioittamattomien käsissä. Yhteiskuntajärjestelmämme on rebootattava uuteen käyttöjärjestelmään, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin. Perustuslaki on kirjoitettava uusiksi joukkoistamalla, ja vaalipiireittäin äänestämisen, edustuksellisen pelleilyn, puoluekurin sekä erilaisten lobbausjärjestelmien muodostama lumedemokratia korvattava suoralla dynaamisella demokratialla. Informaatioaikana voimme äänestää suoraan asioita valehtelevien poliitikkojen sijaan. Näillä aineksilla luotaisiin sellaiset olosuhteet, joissa luovuuskin taas palautuisi arvoiseensa rooliin uutta ja kehityksenkin kannalta merkityksellistä tuottavana voimana, alkaen kukoistaa ihan itsestään ja pakottamatta. Luovuuden käskyttäminen temppupoliittiseksi yhteiskunnan tukipilariksi on jo ajatuksena tuhoon tuomittu ja toimimaton paradoksi.

Hannetuuli Voutilainen     
Taiteilija ja luovuusvalmentaja
Tampere


Kaikille luovan alan toimijoille samat oikeudet tekijänkorvauksien suhteen. Uutta luotaisiin ja kehitettäisiin enemmän, kun koulutuksessa panostettaisiin omaan suunnitteluun ja luovuuteen tekniikkaopetuksen rinnalla. Nythän on olemassa vapaan kopioinnin korvaukset. Mistä käsi- ja taideteollisuusalan suunnittelija/yrittäjä sitä voi hakea? Olemme vapaata riistaa tällä hetkellä. Yhdistyksille samat velvollisuudet kuin yrittäjille.

Pirkko Mäenpää
Käsi- ja taideteollisuusalan yrittäjä
Seinäjoki


Suomi ja suomalaiset, Itsenäisyyttä on lupaavasti 100 vuotta takana ja toivottavasti lukuisia vuosia edessä. Suomen ja suomalaisuuden käsitteen luomiseen on mennyt 9000 vuotta, joten pysykäämme hyväksi havaituilla askelmilla. Niitä ovat mm. avarakatseisuus, positiivisuus, yhteistyö, oma kieli, oma musiikki, erilaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen, luonto ja luonnonvarojen esteettisesti kestävä käyttö, sekä suomalaisuuden terve arvostaminen. Pidetään Suomi notkeana!

Arto Järvelä
Pelimanni
Ulvila


Toivoisin vapaitten ryhmien tukea harkittaessa mahdollisuutta pitkäjänteisempiin jaksoihin, jolloin esimerkiksi uusien teosten tilaamiseen ja niitten tuottamiseen olisi varmuus useamman vuoden ajan. Tämä parantaisi esimerkiksi pienten oopperayhdistysten valmiutta työllistää ja kehittyä.

Atso Almila
Kapellimestari, säveltäjä, professori
Kuopio


Toivon tekemiseen iloa, leikkiä, kokeilua ja rohkeutta. Toivon koulujen taideaineopetuksen säilyvän monipuolisena. Toivon aikuisten arvostavan lasten luovuutta. Toivon kannustusta nuorille tekijöille.

Kirsti Kuronen
Kirjailija
Lempäälä


Toivoisin että Suomi kehittyisi yhä suvaitsevaisemmaksi ja avoimemmaksi yhteiskunnaksi, jossa sekä suomenkielistä, ruotsinkielistä että saamenkielistä kulttuuria vaalittaisiin osana historiallista perintöä. Toivon että esim. musiikin alalla luotaisiin monia ilmaisia esiitymisfoorumeja varsinkin nuorille muusikoille, jotta he pääsisivät kokeilemaan siipiään monipuolisesti joutumatta liikaa kaupallisten, lyhytnäköisten intressien muokattaviksi liian aikaisessa vaiheessa. Taidekoulutusta on myös tuettava tulevaisuudessakin – Suomi on pienuudestaan huolimatta luonut ainutlaatuisen musiikkikoulutuksen, joka on nyt vaarassa lyhytnäköisten säästösuunnitelmien johdosta rapistua. 50 vuoden ajan rakennettua koulutusta ei helposti rakenneta uudestaan, jos se nyt päästetään murenemaan.

Carita Holmström
Muusikko, säveltäjä, pedagogi
Helsinki


Toivoisin kovasti että internetin aikakautenakin muistettaisiin, että kuvilla ja teksteillä on tekijänsä. Sisältöjä hyödyntävät mielellään kaikki, mutta itse tekijä tuntuu välillä olevan se ainoa joka ei työstään saisi hyötyä. Loistavaa olisi myös, jos tekijä voisi keskittyä työhönsä eikä oheistoimintoihin. Markkinointi, yritystoiminta ynnä muu eivät ole useimpien taiteilijoiden ydinosaamista, eikä yhden ihmisen aika edes riitä kaikkeen. Esimerkiksi urheilussa pidetään valmentajan ja urheiluseuran tukea aivan olennaisena tekijänä urheilijan menestykselle. Miten taiteilijoita voisi parhaiten tukea, auttaa heitä kehittymään ja mahdollistaa keskittyminen itse asiaan, eli tekemiseen?

Timo Kokkila
Sarjakuvantekijä
Tampere


Suomen sadan itsenäisyyden vuoden kunniaksi haastan jokaisen lukemaan sata uutta kirjaa tai tutustumaan sataan taideteokseen – tai edes yhteen. Kirjat, taide ja muut taiteelliset alat tarjoavat työpaikkoja, ne tarjoavat mahdollisuuksia ilmaista itseään, ymmärtää vieraita aikoja, vieraita kulttuureja ja erilaisia näkökulmia. Voi heittäytyä hetkeksi jonkun toisen rooliin.

Toivon, että suosisimme kotimaista siten, että työpaikat pidettäisiin täällä. Esimerkiksi voi olla voi olla kustannustehokasta painattaa kirja Latviassa, mutta koska Suomesta löytyy laadukasta työtä tekeviä kirjapainoja, kannattaisi suosia kotimaista työtä.

Olisi kovin mukavaa, jos lainsäädännön puitteissa luovan työn tekijä voisi olla jotakin muutakin kuin puhtaasti palkkatyössä tai itsenäinen yrittäjä. Olisi olemassa joitakin joustavia välimuotoja. Esimerkiksi jos henkilö, joka ei ole päätoiminen taiteilija, kääntäjä tai kuvittaja, myy työtään, tarkoittaa se automaattisesti sitä, että hänet luokitellaan yrittäjäksi ja hän menettää päätyön, eikä saa mistään korvausta. Se on tehty kauhean hankalaksi. Ihmiset eivät uskalla heittäytyä täyspäiväisiksi taiteellisten alojen työntekijöiksi.

Satu Hlinovsky
Kääntäjä
Helsinki


Sen sijaan, että yhä vaikeutetaan keikkahommien tekemistä (viimeisin temppu tämä YEL), pitää pienten keikkojen tekeminen tehdä kannattavaksi ja purkaa byrokratia sen ympäriltä siten, että siirtyminen esim. sovitellulle on helppoa. Paras olisi perustulo.

Annukka
Opettaja, kuvataiteilija, graafikko
Helsinki


Toivon, että 100-vuotias Suomi ei suostuisi olemaan ahdistunut ja pelokas uuden ja haastavan edessä. Ikäihmisen ikään ehtinyt Suomi olisi luova, utelias ja myötätuntoon kykenevä. Se saisi olla myös järkevä ja omapäinenkin, eikä lähtisi aina kaikkiin kotkotuksiin mukaan. Vetäisi omalla tyylillä, hyvässä synkassa maailman kanssa.

Pekka Laine

Toimittaja


Muuttakaa arvonlisäverolain 45. pykälää niin, että esittävä taiteilijatoiminta tulisi 10 %:n suuruisen arvonlisäveron alaiseksi. Keikkailevien bändien (been there done that) mahdollisuus vähentää maksamansa alv:t omassa verotuksessaan virkistäisi elävän musiikin kenttää. Siellä huseeraa nykyään ihan varteenotettava määrä ammatti-ihmisiä elantonsa perässä. Samalla he tietysti tarjoavat kulttuurikansallemme uusia elämyksiä.

Matti Toivonen
Toimittaja, ex-poppari
Helsinki


Loisin tukijärjestelmän nuorille popmusiikin tekijöille. Tuottajille, esiintyjille, säveltäjille ja sanoittajille. Kannustimia alalle ei ole todellakaan tarpeeksi ja monet lahjakkuudet eivät koskaan saa mahdollisuutta keskittyä tekemiseen täysillä. Tukisysteemi olisi monivuotinen, että saa kehittää taitojaan ilman välitöntä painetta kaupallisesta menestyksestä.

Samae Koskinen
Lauluntekijä
Helsinki


Toivon luoville aloille lisää rohkeutta ja avoimuutta ylittää oman alan rajoja. Tehdään yhteistyötä laajalla skaalalla eri alojen kanssa, niin sieltä saadaan lisää kasvua ja työtä. Uskotaan unelmiin ja tehdään niitä. Voidaan onnistua tai epäonnistua, mutta ei koskaan luovuteta. Kannustetaan ja tuetaan toisia tällä haastavalla alalla, koska sitä ei ole koskaan liikaa.

Ville Virkkunen
Teatteriohjaaja


Toivon, että kulttuurissa katse käännetään tulevaisuuteen historian kipukohtien muistelun sijaan. Toivon, että annetaan eutanasia luterilaisen loskasateiselle juhlapäivän vietolle, jossa harmaat miehet harmaissa palttoissa katselevat vakavalla naamalla, kun alokkaitten paraati marssii ohi. Toivon, että sodan muistelusta päästään irti. Toivon, että suomalaisesta kulttuurista tulee tällä vuosituhannella mieleen sanat värikäs, nuorekas, äkkiväärä, ylpeä, avoin, kansainvälinen ja huippuhyvä. Siihen päästään, kun tukea ohjataan omaehtoisille, kansainvälisissä verkostoissa toimiville nuorille tekijöille. Unohdetaan patsastelu ja tuetaan leikkisyyttä ja rohkeutta.

Petri Varis
Vastaava tuottaja
Joensuu


Luovien alojen ymmärtäminen ja tukeminen on ollut jo pitkään politiikkojen vaaliagendojen lempilapsi. Todelliset näytöt ovat tässä turbulentissa elämänvaiheessa kuitenkin jääneet taaemmas, kun edustukselliset työt ovat alkaneet tai vain jatkuneet. Esimerkiksi musiikin yritysmuotoisen tekijyyden verouudistus makaa hallituksen ohjelmapöydällä. Luovat alat eivät mini- ja mikrotasolla ole mitenkään tasa-arvossa muun yrittäjyyden ja/tai ammatinharjoittamisen kanssa. Luovat alat eivät ole marginaalia, vaan dynaamisesti kasvava suomalainen ja yleiseurooppalainen työn alue! Satavuotinen Suomi tarvitsee kipeästi voimakkaana elävän luovuuden hengen! Se mahdollistaa upean suomalaisen kulttuurin jatkumon!

Tommi Läntinen
Muusikko
Espoo


Luovuus on lahja, ja parhaimmillaan merkittävä voimavara 100-vuotiaalle Suomelle. Kulttuuri- ja taidetoiminta eheyttää, yhdistää, ehkäisee syrjäytymistä ja rikastuttaa hyvinvointia maamme rajojen sisäpuolella. Se rakentaa Suomi-kuvaa kansainvälisesti. Kulttuuriin suunnatuilla resursseilla mahdollistetaan niin nuorten valtakunnallista harrastustoimintaa kuin taiteilijana kehittymistä ja luovan ammatin harjoittamista kaikkialla Suomessa. Luova ala kaipaa yhteistä keskustelua ja yhdessä tekemistä, nuorten ja konkareiden yhteistyötä, monikielisyyttä ja -muotoisuutta sekä arvostusta ja onnistumisia nostavaa median huomiota. Se tarvitsee edunvalvontaa ja rakenteita, jotka mahdollistavat taiteen tekemiselle ja luovalle ajattelulle tilan elää ja kasvaa. Se tarvitsee myös onnistuneita esimerkkejä yhteistyöstä yritysmaailman kanssa. Itse koen päivittäin iloa siitä, että kulttuurillekin tukea tuottavan yrityksen edustajana myös omalla työlläni on yhteiskunnalle hyvää tekevä vaikutus. Saan näin olla edistämässä luovien alojen toimintaa työni kautta ja nauttimassa tuloksista kulttuurin kuluttajana. Olen ylpeä suomalaisesta osaamisesta ja toivon, että siitä rakentuu 100-vuotiaalle Suomelle yksi kehityksen painopisteistä – että oppisimme hyödyntämään sen moninaisuutta ja luovuutta entistä laajemmin Suomi-brändin aitona ylpeydenaiheena niin rajojemme sisäpuolella kuin kansainvälisesti.

Krista Huovinen
Asiakasviestintäpäällikkö
Veikkaus


Suomalaiset ovat keksijäkansaa. Toivon, että näin on jatkossakin. Ehdotan, että keksimisestä tehdään yksi oppiaine kaikilla kouluasteilla.

Jouni Hynynen
Tietokirjailija
Jyväskylä


Toivon, että päättäjät oikeasti tutustuisivat tutkimustietoon niin kulttuurin tekemisen kuin kuluttamisen vaikutuksesta hyvinvointiin, psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen! Kun tuetaan kulttuurin ja taiteen tekijöitä ja kehitetään työskentelyolosuhteita, se pitäisi nähdä sijoituksena ja säästöinä, eikä vain kuluna. Yksi tärkeä asia kulttuurialoillakin ovat kannustinloukut, jotka syntyvät siitä, ettei vielä oikein hyväksytä työn tekemisen muutosta, joka on jo tapahtunut. Loikkiminen palkkatyön ja itsensätyöllistämisen/yrittäjyyden välillä pitäisi tehdä helpommaksi. Verotuksen tulisi tukea ja kannustaa tekijänoikeusaloilla itseään ja muita työllistäviä, ihan niin kuin muitakin yrittäjiä. Sosiaaliturvan suhteen useimmat taide- ja kulttuurialalla työskentelevät ovat lähes lainsuojattomia, ehkäpä järkevä perustulomalli ratkaisisi tämänkin epäkohdan.

Kaija Kärkinen
Sanoittaja, laulaja, näyttelijä
Kirkkonummi


Mun lupaus seuraavalle 100 vuodelle niin pitkään kun mun kitarassa kielet soi: Teen siistejä juttuja enemmän kimpassa muiden kanssa. Sen sijaan että vilkuilisin kateellisena naapurin projektia, lupaan miettiä enemmän voisiko kaveria jopa jeesata. Kun täällä joku onnistuu luomaan jotain sellaista mikä löytää paikkansa ulkomailla, sataa se aina lopulta meidän kaikkien laariin. Vain yhdessä olemme vahvoja suurta maailmaa vastaan.

Samu Haber
Muusikko


Toivon tasa-arvoista yhteiskuntaa joka mahdollistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa maastamme hyvä paikka elää. Siinä missä perinteiset teolliset ammatit vähenevät uudet ammattikuvat saavat sijaa mutta niillä pitää myös elää.

Jari ”Cyde” Hyttinen
Tuottaja
Helsinki


Toivon, että koko Suomi saisi osallistua kulttuuripalveluihin. Toive ei ole mahdoton. Noin vuosina 1985-2005 jokaisessa kunnassa oli kulttuurisihteeri, jolla oli määrärahoja kulttuurin järjestämiseen. Nyt suuressa osassa kunnista ei enää ole. Ei ole kulttuurisihteeriä, tai jos onkin, niin ei ole määrärahoja. Kulttuuritapahtumien sijoittuminen kartalla on rajoittunut ”kasvukeskuksiin”.

Pentti Rasinkangas
Muusikko
Jyväskylä


Tulin toissapäivänä Geneveen ja siitä asti olen vastaillut kysymyksiin Suomesta. Täkäläisillä filmifestivaaleilla näet esitettiin Kaurismäen uusin ja ihmiset ovat siitä haltioituneita. Niinpä olen näyttänyt Sami Keron avanto-kuvia, kertonut Kimmo Pohjosen teoksista ja siitä että elokuvan tarjoilija on oikeasti tarjoilija ja välissä näyttänyt vähän omianikin kuvia. Tämän seurauksena kymmenkunta sveitsiläistä haluaa ensi kesänä Suomeen, joukossa mm. taidetta ja Maserateja keräävä industrialisti (joka etsii yksinäistä pikkumökkiä josta karauttaa illaksi Savonlinnaan oopperaan). Taide ja kulttuuri ovat se ensimmäinen kosketuspinta.

Tuomo Manninen
Valokuvataiteilija


Toivon, että koulujen opetusohjelmaan jo ala-asteelta lisätään esim. esiintymistaito kaikessa muodossaan, puheen pitäminen, asioiden esittely ym. erilaisten näyttämöllisten harjoitusten muodossa. Kun kosketuspinta on tuttua niin kiinnostus kasvaa. Kaikkien ei tarvitse aikuisina olla lavalla, mutta kiinnostus kulttuuria kohtaan syntyy tekemällä. Ja mitä aikaisemmin niin sen parempi.

Jukka Pohjolainen
Tuotantopäällikkö
Helsinki


Toivon luovien alojen tekijöiden saavan tukea ja ymmärrystä 100-vuotiaan Suomen päättäjiltä. Luovuus on voimavara, jota ei pidä lannistaa ylenpalttisella sääntelyllä, byrokratialla ja leikkauksilla.

Pasi Pehkonen
Valosuunnittelija


Rahankeräyslain uudistaminen niin, että luovien alojen hankkeisiin olisi helpompi kerätä yksityistä rahoitusta.

Riikka Kämppi
Toimitusjohtaja


Toivon, että 100-vuotias Suomi ymmärtää luovan tekemisen ja työn arvon perustana, jolla ponnistetaan tulevaisuuden hyvinvointiin. Tämän toivon näkyvän jo lasten tasavertaisissa mahdollisuuksissa luovaan tekemiseen ja luovien aineiden opiskeluun kouluissa. Luovuus ei ole nationalistista vaan monikulttuurista ja kansainvälistä. Luovaa alaa pitää rohkaista ja kannustaa nousemaan tulevaisuuden voimavaraksi tällekin maalle. kaikki lähtee arvostuksesta.

Outi Raatikainen
Luovan alan yrittäjä, Pink Eminence Oy


Toivon, että Suomessa ymmärretään ja kunnioitetaan erilaisuutta. Vain siinä on voimaa.

Elina Lepomäki
Kansanedustaja


Toivon 100-vuotiaalta Suomelta inhimillistä ja oikeudenmukaista toimintaa, niin maahanmuuttajille kuin täällä jo asuville. Toivon Suomen ymmärtävän urheilu- ja kulttuuritapahtumien merkityksen sivistykselle, talouden kasvulle ja mielenterveydelle. Monipuolista toimintaa kannattaa ennemmin tukea kuin tuomita.

Mirva Merimaa
Yrittäjä


Laulaja-lauluntekijän hommat eivät lopu eläkeikään. Loppuun asti painetaan. Siihen asti, kun komppikäsi vielä osuu kitaran kieliin, keikkaa ja uusia biisejä tehdään. Eivätköhän ne tytöt halua vielä eläkeläisinä vanhainkodissakin laulaa mukana niitä samoja suosikkejaan, joita nykyäänkin keikoilla huutelevat.

Minulle itselleni laulavana lauluntekijänä eläkettä ei ole, eikä tule kertymään kovinkaan paljoa. Laulujeni tekijänoikeuksien suoja-aika on 70 vuotta kuolemani jälkeen. Toiveeni on se, että olisi mahdollista saada kuolemanjälkeisten 70 vuoden tekijänoikeuskorvauksia eläkkeenä jo elinaikana. Vähän niin kuin käänteistä asuntolainaa.

Tekijänoikeuden suoja-aikahan on säädetty aikana, jolloin säveltäjät kuolivat nuorina ja olivat perheensä ainoita elättäjiä ja suoja-ajan oli määrä huolehtia taiteilijan lapsista. Nyt kun on tultu siihen, että taiteilijat itse elävät kohtuuttoman pitkän elämän, suoja-aika pitäisi kääntää kattamaan taiteilijan viimeisiä elinvuosia, jotka parhaimmillaan tuottavat vanhuuden viisauden kirkastamia huomioita ja koskettavia taideteoksia.

Jukka Takalo
Muusikko


Toivon, että pääministeri vastaa jokaiselle suomalaiselle kirjailijalle ja teatteriohjaajalle, jotka elo-syyskuussa 2016 lähettivät omin käsin kirjoitetun kirjeen hänelle, koskien turvapaikanhakijapolitiikkaa. On turha juhlia, kun maa kääntyy yhä epäinhimillisempään suuntaan. Lisäksi lähetän LuovaSuomi100:lle terveiset että on tehtävä kaikkensa jotta yliopistolakiuudistus ei mene läpi, sillä mennessään läpi on taiteiden tutkimus ylipistossa mennyttä. Taiteiden tutkimus tarvitaan yliopistossa, mikäli Suomi tahtoo olla sivistysvaltio.

Miira Sippola
Kirjailija, teatteriohjaaja
Helsinki


Toivon, että Suomessa aletaan jälleen arvostaa koulutusta ja sivistystä.

Mikko Juuti
Toimittaja, FM


Otetaan nuoret mukaan päätöksentekoon. Isot kansanäänestykset Englannissa ja Yhdysvalloissa ovat näyttäneet, että mennyt on äänestänyt tulevaisuuden puolesta. Tuloksia lukien näyttää siltä, että alle kolmekymppisten diginatiivien ja yli 45-vuotiaiden työikäisten ja suurten ikäluokkien maailmankuva on varsin erilainen.

Samanmielisten kanssa ylläpidetään ja vaalitaan mennyttä. Erilaisten ikäryhmien ja taustojen diversiteettiä lisäämällä luodaan yhteisvoimaisuuden kulttuuri, ja Suomi pysyy mukana kansainvälisessä vaatimustasossa. Digitalisoituva maailma muuttuu nyt kiihtyvällä tahdilla, on vaarallisempaa pysyä paikallaan kuin kokeilla rohkeasti jotain uutta.

Luovuus ja innovaatio vaativat erilaisten ihmisten ja tahojen rohkeaa yhteistyötä. Kannustan käytännön tekoihin: johtajille diginatiiveja mentoriksi, tubettajat opettamaan poliitikkoja vlogaamaan, alle kolmekymppiset mukaan johtoryhmiin ja päättäviin elimiin. Tulevaisuus vaatii yhteistyökykyä, nöyryyttä ja uteliaisuutta.

Risto Kuulasmaa
Tubecon
CEO & Co-Founder


Ideoita ja osaamista tässä maassa riittää, mutta aina se osaava ja luova ihminen ei hallitse markkinointia. Suomen markkinat ovat myös monesti liian pienet. Tarvittaisiin verkosto, joka kokoaisi luovia ammattilaisia ja markkinoinnin osaajia yhteen. Työttömien haastatteluun varatuilla rahoilla, 17 plus 5 milj.euroa, olisi tuettu jo monta start up- yritystä hyvään alkuun.

Riitta Tiihonen
Ent. biokemisti, graafinen suunnittelija
Helsinki


Toivon lisää avoimuutta ja joustavuutta Suomeen niin ilmapiirin kuin työelämän puolelta.

Anikó Lehtinen
Toimittaja


Toivon, että satavuotiaassa Suomessa taiteilijat saisivat vihdoinkin olla osa muuta työtä tekevää kansaa, niin, ettei heidän tarvitsisi vain hakea apurahoja ja tyytyä moniin lähinnä ei-vastauksiin, vaan heillä olisi parempi mahdollisuus myös tehdä omaa työtään, ja työskennellä taiteellisten ja runollisten kysymysten parissa syventyneesti, saada teoksiaan esille ja löytää niille kaikupohjaa, yhtälailla maailmalla kuin omassa maassa.

Anna Mari Räsänen
Taiteilija, maalaus ja runo


Toivon Suomen kehittävän savupiipputeollisuuden aikaisia työmarkkinalakeja joustavammiksi ja yrittäjämyönteisimmiksi, jotta Suomi ei putoaisi puusta ja luovien alojen ihmiset kykenisivät työllistämään itse itsensä ilman aiheellisia pelkoja.

Arto Koskelo
Toimittaja


Toivon Suomelle rohkeutta olla käpertymättä itseensä ja menneisyyteensä. Toivon rohkeutta olla avoin uudelle ja avoin maailmalle.

Juissi Vainiola
Musiikki-informaatikko


Pienyrittämisestä huomattavasti helpompaa. Luoville aloille esim. bändit, dj\’t jne alv. vähennysoikeus

Mikael Ikäläinen
DJ, radioääni


Toivon, että 100v Suomi sijoittaisi luovien alojen voitot alan kehittämiseen, eli menestyvistä toimista ei verotettaisi, jos sijoittaa voiton oman toiminnan kehittämiseen. Tämä vahvistaisi alaa terveellä tavalla! Näin saamme entistä paremmin tuotettuja sisältöjä kaikille niin kotomaassamme kuin kaukomaillekin!

Juha Virekoski
Lehtori, media-ala, av-tuottaja


Toiveena on, että rock-yhtyeet ympäri Suomen saisivat tukea, joko kunnalta tai valtiolta rockin työstämiseen, joko treenikämppien tai studiotyöskentelyn muodossa. Vaikkakin rock on kapinallista, kaipaa  bändi  tiloja, joita vain rakennukset voivat tarjota ja yleensä ne ovat joko kunnan tai valtion omistuksessa.

Tumppi Valokainen
Muusikko, Kaupunginvaltuutettu


Suomalainen musiikin korkeakouluopetus on jäänyt ajastaan jälkeen. Opetuksessa on vain kansanmusiikkia ja klassista musiikkia. Toiveenani onkin saada hieman nykyaikaisemman musiikin ja musiikkibisneksen opetusta, jotta Suomi nousisi myös kansainvälisen musiikin saralla.

Satu Nieminen
Tuottaja
Helsinki


Toivon, että Suomi panostaa jatkossa yhä enemmän luovien alojen toimintaan tappamiseen ja pelkoon tähtäävien alojen vaihtoehtona. Mielestäni taide luo enemmän työtä ja hyvinvointia kuin hävittäjä. Hävittäjä tehdään tuhoamaan, luova ihminen ei tarvitse sellaista.

Antero Priha
Muusikko


Toive 100 v Suomelle: nationalismi tappaa, ikkunat auki maailmaan.

Rosa Liksom
Kirjailija-taiteilija


Kun synnyin, en valinnut vanhempiani, sukupuoltani, sosioekonomista luokkaa, kaupunkia, maata, kansakuntaa, uskontoa, valtiota enkä globaalia tilannetta. Synnyin kymmenisen vuotta sodan jälkeen. Elinaikanani maapallolle on tullut samoilla lähtökohdilla 2000 miljoona ihmistä lisää.

Minun tilanteessani ensimmäiset 15 vuotta meni, että en saanut mitään havaintoa taiteesta ja kulttuurista, toki radiosta ja tv:stä viihdettä ja rämpytettä riitti silloinkin. Mutta minusta tuli kuvataiteilija ja mediataiteilija. Lukio ja yliopistokoulutus veivät minut kuvien äärelle. Ja rock. Oli nälkä ymmärtää sitä, mitä ei omassa ympäristössä ollut.

Luovuus merkitsi taidetta, itseilmaisua, kokemuksista kertomista, tunteiden jakamista, herkkyyttä, selviytymistä. Siirtymistä kuluttamisesta tuottamiseen.

Sadan vuoden kuluttua tarvitaan 3000 miljoonaa kertaa enemmän itsenäisyyttä taiteen, luovuuden ja itseilmaisun mahdollistamiseksi. Ja tekijöille tekijänoikeudet. Elämän puolesta, muuten kait ei mitään.

Harri Larjosto
Mediataiteilija


Toivon, että 100-vuotias Suomi kasvaisi vieläkin avoimemmaksi niin, että jokaisella olisi täällä helppo ja hyvä olla sellaisena kun on. Toivon, että Suomi oppii vieläkin paremmin kuuntelemaan, vahvistumaan ja kasvamaan vanhetessaan.

Toivon suvaitsevaisuutta, rakkautta, avoimuutta ja rohkeutta.

Leo Stillman
Muusikko


Toivon Suomelle ja kaikille siellä asuville ihmisille inhimillistä avarakatseisuutta ja asenteiden lämpöistä avaruutta suhteessa toisiimme.

Virpi Yliraudanjoki
Kirjoittajakouluttaja
Helsinki


Suomalainen – missä asutkin, säilytä murteesi. Älä koskaan, koskaan häpeä puhetapaasi, vaan ole ylpeä siitä. Murteesi on tärkeä osa identiteettiäsi ja suomalaisia juuriasi!

Tarja Laine
Tutkija, tietokirjailija
Pori


Toivon, että suomalaisessa luonnossa säilyy aarniometsiä, ojittamattomia soita, puhtaita järviä, laajoja erämaita aina tulevaisuudessakin. Ne ovat paitsi äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, myös jatkuvia innoituksen lähteitä. Kuten jo Jean Sibelius, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Juhani Aho tiesivät erämaisista kolkista inspiraatiota saadessaan.

Jouni Laaksonen
Tietokirjailija
Kuhmo


Toivon että yhdessä voimme poistaa nykyään vallitsevan ikärasismin siten että kokeneet ja nuoret yhdessä kykenevät suunnittelemaan maamme tulevaisuutta 100 juhlan jälkeen.

Mike Jurvélius
Globaalin palontorjunnan asiantuntija, tietokirjailija
Turenki


Toivon lisää kannustusta ja ymmärrystä luovien alojen tekijöille. Tekijälle itseluottamus on kaiken a ja o. Sitä pitää rohkaista ja tukea kaikin tavoin tekijää oman unelmansa saavuttamisessa.

Pekka Krook
Sparraaja, mentori
Vantaa


Toivon, että Suomen taiteen kentän hyväveliverkostot sisarineen puretaan ainakin VOS-palkattujen työpaikkojen osalta ja ne julistetaan avoimeen hakuun! Samalla luotaisiin työpaikkoja agentuurin saralla. Taiteen pienillä kentillä ja piireissä vallan keskittymiä ja nepotisimia on purettava ja torjuttava.

Katja Miller
Vapaa taiteilija
Helsinki


Suomi johtaa Euroopassa työpaikkakiusaamisen tilastoja ja koulukiusaamisen tilastoja. Me suomalaiset olemme hyviä kiusaamaan. Parhaita Euroopassa. Toivon että olisimme Euroopan huonoimpia kiusaamisessa.

Outi Alanen
Näyttelijä, lähihoitaja, ensihoitaja amk
Helsinki


Toivon, että Suomi alkaa uudelleen arvostamaan koulutusta ja sivistystä. Se nosti Suomen ylös sodan jälkeen ja on lynytnäköistä leikata lapsilta ja nuorilta ja koko maalta tulevaisuus.

Eija Niskanen
Elokuvakoordinaattori
Helsinki/Tokio


Toivon, että joku keksisi keinon, jolla saataisiin Ylen toimittajille sananvapaus.

Saara Finni
Toimittaja, eläkeläinen
Janakkala


Luovien ja pienien yritysten vuokrat ja verot mahdollisimman pieniksi, että voi tienata edes minimipalkan itse!!!!!

Jimi Sero
Muusikko, Rock sekatyömies
Helsinki


Toivoisin että hössöttäminen 100-vuotiaasta Suomesta loppuisi, kun Suomi on perustettu Porvoossa 29.3.1809.

Petja Jäppinen
Laadunvalvoja
Helsinki


Toivon, että ihmiset äänestäessään ajattelisivat tarkasti minkälaisille ehdokkaille heidän äänensä ovat menossa. Ja mitä asioita ehdokkaat ja puolueet edustavat. Nykyinen kolmen puolueen oikeistoryhmittymä on arvopohjaltaan huonoin mahdollinen kombinaatio luovien alojen ymmärrykselle ja tuelle.

Heikki Iso-Ahola
Äänisuunnittelija
Helsinki


Toivon enemmän pitkäjänteistä tukea taiteilijoille jotka pumppaavat ja jalostavat alkuvoimaamme maailmalla.

Jukka Kiviniemi
Muusikko
Kirkkonummi


Lapsissa on tulevaisuus. Varhaiskasvatukseen satsaaminen on tulevaisuuden rakentamista. Toivon 100-vuotiaalta Suomelta tekoja laadukkaan varhaiskasvatuksen pelastamiseksi. Konkreettista arvostusta ammattikasvattajille!

Jukka Tervonen
Päiväkodin johtaja
Joensuu


Kuvajournalismi lehdissämme on tuhoutumassa ja ammattitaitoisia ja koulutettuja lehtikuvaajia irtisanotaan kiihtyvällä vauhdilla. Kun heidät on saatu pois lehdistä – tarttuvat toimittajat kiltisti kameraan ja amatöörit antavat kuvansa ilmaiseksi. Tästä seuraa visuaalisen journalismin romahdus – kuvien lakatessa olemasta lehtikuvia. Kun elämme maailmanhistorian visuaalisinta aikaa, on omituista – että vaikeuksissa oleva media poistaa visuaalisimmat työntekijänsä ja samalla lukijat äänestävät jaloillaan – kun ovat tottuneet katsomaan upeaa kuvaa somessa.

Toivon että 100 vuotias Suomi ja sen mediakenttä lopettaa lehtikuvauksen alasajon, ennen kuin on liian myöhäistä ja lehdistä alkaa tuijottaa lukijaa loputon lauma haastateltavien puoliksi teräviä porsaanpunaisia naamatauluja geeneristen otsikoiden alla. Jos olet toimittaja, älä ota kuvaajakollegasi työtä ja jos olet amatöörikuvaaja, älä anna kuviasi ilmaisesi. Jos vallan vahtikoira väsyy – tulee fasismi. Sen torjunnassa on lehtikuvalla ollut ratkaiseva rooli viimeiset 100 vuotta.

Jore Puusa
Kuvajournalismin opettaja, lehtikuvaaja
Kerava


Tänk inte bara på dej själv. Den här bleka blå pricken vi bor på är ingen gåva, vi lånar den av våra barnbarn – lämna tillbaka den i samma skick som du tog den!

Mikael Snåre
Busschaufför, musiker
Vanda


Toivon Suomelle mucho lovee!

Kim Rantala
Muusikko


Anna mulle jotain omaa, pieni hymy, ele, kosketus – ees jotain omaa; merkiksi.

Jarmo Latva-Äijö
Sisältötuottaja
Seinäjoki


Kansanedustajat valitaan arvalla 8 vuodeksi kerrallaan edustajiksi kelpaavista kansalaisista: yrittäjistä, tieteentekijöistä, sotilaista, sini- ja valkokaulustyöntekijöistä jne. Päätöksenteko tarvitsee ylisukupolvista jatkuvuutta. “Loppumatonta vaalikampanjaa” käyvät nykypoliitikot eivät osaa katsoa tarpeeksi pitkälle.

Sami Hakala
Tuottaja
Helsinki


Lisää amatöörimusiikkitapahtumia.

Jukka Reinivuo
Kitaristi
Järvenpää


Luovan työn imagoa parannetaan kieltämällä yrityksiä ja hankkeita käyttämästä inno ja crea-sanoja. Jos ei pysty parempaa nimeä keksimään, ei yrityksellä ole tulevaisuutta.

Perttu Penttinen
Profeetta
Kajaani